Sururyhmä eläinystävän menettäneelle – voiko sururyhmään osallistua?
Eläimen kuoleman jälkeen ei tarvitse jäädä surun kanssa yksin. Eläimensä menettäneille on olemassa myös omia sururyhmiä.
Lohtutuotteiden toimitus nopeasti vastaanottajan postilaatikkoon
Tarvitsetko tukea? Laita viesti WhatsAppissa, vastaan mahdollisimman pian �
Eläimen kuoleman jälkeen ei tarvitse jäädä surun kanssa yksin. Eläimensä menettäneille on olemassa myös omia sururyhmiä.
Eläimen kuolema voi jättää elämään valtavan aukon. Arki muuttuu, koti tuntuu erilaiselta ja rakas eläin puuttuu yhtäkkiä kaikista niistä pienistä hetkistä, jotka ennen kuuluivat päivään.
Eläimen menettämiseen voi liittyä ikävää, surua, yksinäisyyttä, tyhjyyttä, syyllisyyttä ja paljon kysymyksiä. Erityisen raskaalta voi tuntua silloin, jos omaa surua on vaikea jakaa muiden kanssa tai ympärillä olevat eivät täysin ymmärrä, kuinka merkittävä menetys lemmikki on ollut.
Eläimen kuoleman jälkeen ei tarvitse jäädä surun kanssa yksin. Eläimensä menettäneille on olemassa myös omia sururyhmiä.
Eläinystävänsä menettäneiden sururyhmä on tarkoitettu ihmisille, jotka kaipaavat paikkaa, jossa lemmikin kuolemasta ja siihen liittyvistä tunteista voi puhua muiden saman kokeneiden kanssa.
Vertaistuki voi olla erityisen merkityksellistä siksi, että toinen eläinystävänsä menettänyt ymmärtää ilman pitkiä selityksiä, mitä eläimen kuolema voi tarkoittaa.
Eläinystävänsä menettäneille järjestetään Suomessa erillisiä sururyhmiä muun muassa seurakuntien ja eläinsuojeluyhdistysten toimesta. Myös Suruna järjestää sururyhmiä eläinystävän menettäneille.
Ryhmien toteutustavat vaihtelevat. Sururyhmä voi olla esimerkiksi:
Myös ryhmän ohjaustapa ja teemat vaihtelevat.
Sururyhmässä voidaan puhua esimerkiksi:
Eläimen kuolemaan voi liittyä erityisesti syyllisyyttä ja vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Mieleen voi jäädä esimerkiksi kysymyksiä siitä, tehtiinkö päätös oikeaan aikaan tai olisiko jotain voinut tehdä toisin. Myös tapaturmainen tai yllättävä kuolema voi herättää voimakasta syyllisyyttä. Näille tunteille on tärkeää saada tilaa.
Tähän ei ole yhtä oikeaa aikaa. Jotkin ryhmät on suunnattu esimerkiksi ihmisille, joiden lemmikin kuolemasta on kulunut vähintään muutama kuukausi. Toisissa lemmikkisururyhmissä menetyksestä kuluneella ajalla ei ole merkitystä. Tärkeintä on oma kokemus siitä, tuntuuko ryhmään osallistuminen tässä vaiheessa hyvältä.
Myös kauan aikaa sitten tapahtunut eläinystävän kuolema voi edelleen tuntua hyvin merkitykselliseltä. Joskus suru nousee uudelleen pintaan vasta myöhemmin tai jokin uusi elämäntilanne tuo menetyksen voimakkaasti mieleen.
Sururyhmään ei tarvitse tulla valmiina kertomaan kaikkea. Toisinaan tärkeintä voi olla kuunnella muita ja huomata, että omat ajatukset ja tunteet eivät olekaan niin poikkeavia kuin ehkä kuvitteli.
Lemmikkisururyhmässä voi puhua, kuunnella, itkeä tai olla hetken hiljaa.
Sinun ei tarvitse näyttää suruasi millään tietyllä tavalla. Meillä jokaisella on oma tapamme.
Sururyhmään osallistuminen ei välttämättä edellytä sitä, että sopiva ryhmä löytyy omalta paikkakunnalta. Verkkoryhmä voi olla hyvä vaihtoehto silloin, kun lähialueella ei järjestetä lemmikkisururyhmää tai ryhmän ajankohta ei sovi omaan elämäntilanteeseen.
Verkossa ryhmään voi osallistua omasta kodista, eikä matkustamiseen tarvitse käyttää aikaa. Samalla voi kohdata muita eläinystävänsä menettäneitä ihmisiä.
Lemmikkisururyhmä ei ole terapiaryhmä. Sen tärkeä voimavara on vertaisuus: se, että samassa ryhmässä on muita, jotka tietävät omasta kokemuksestaan, miltä rakkaan eläimen menettäminen voi tuntua.
Ryhmän tarkoituksena ei ole poistaa surua. Sen tarkoituksena on antaa sille oma paikka ja aika, ohjatusti ja turvallisessa tilassa.
Paikka, jossa saat ikävöidä.
Paikka, jossa sinun ei tarvitse selitellä, miksi menetys sattuu niin paljon.
Ja paikka, jossa voit kohdata muita, jotka tietävät, miltä eläimen menettäminen tuntuu.
Suruna järjestää ohjattuja verkkosururyhmiä eläinystävänsä menettäneille.
Eläimen kuoleman jälkeen ei tarvitse jäädä surun kanssa yksin. Eläimensä menettäneille on olemassa myös omia sururyhmiä.
Tämä on ehkä kaikkein yleisin kysymys, jonka eläimensä menettänyt ihminen esittää itselleen. Olisiko pitänyt vielä yrittää jotain? Entä jos hän olisi sittenkin toipunut? Teinkö päätöksen liian nopeasti?
Surunapodi on podcast eläimen menetyksestä ja siitä, mitä jää jäljelle. Sarjassa kuullaan tarinoita eläinystävän menetyksestä. Keskusteluissa annetaan tilaa surulle, muistoille ja rakkaudelle, joka ei pääty jäähyväisiin.
Eläindoula tarjoaa empaattista ja ammattimaista tukea eläimille ja heidän perheilleen eläinystävän elämän loppuajan aikana, menetyksen hetkellä ja menetyksen jälkeen.
Tämä on kirjoitus siitä, miten surusta syntyi kirja. Puheloinen hämmentyi sitä surun syvyyttä, jonka koki, kun heidän koiransa Eccu kuoli. ”Pidin sen elämää itsestään selvyytenä, niin kuin olemassa olevia asioita kaiken kiireen keskellä helposti pitää, enkä varmastikaan aina osannut arvostaa ja pysähtyä yhteisiin hetkiimme; luulin, että yhteistä aikaa on loputtomiin."
Eläimen kuolema voi olla järisyttävä kokemus, ja sureva tarvitsee myötätuntoa sekä tukea. Osanoton voi osoittaa esimerkiksi lämpimällä viestillä, osanottokortilla tai pienellä muistolahjalla. Pienetkin eleet voivat tuoda lohtua ja auttaa surevaa käsittelemään menetystään.
Sanat lohduttavat. Sanat antavat turvaa. Sanat tuntuvat kaipauksena sydämessä. Sanat auttavat kyyneleet ulos. Mutta mitä sanoa, kun sanoja ei ole. Mitä sanoa läheiselle, joka on menettänyt rakkaan lemmikkinsä. Kunpa osaisi sanoa jotain.
Kuinka pitkään voit pitää siitä tassusta kiinni joka on kulkenut vierelläsi niin kauan? Eläimen omistajan raskas taakka on usein tehdä se päätös, milloin on aika sanoa eläinystävälle viimeiset hyvästit. Päätös ja mahdollinen menetys voi nostaa pintaan monia tunteita ja usein jopa syyllisyyttä ja omistaja voi kaivata tähän paljon tukea.